Ruusun nimi

Ruusun nimi

perjantai 11. tammikuuta 2019

Keigo Higashino: The Devotion of Suspect X


The Devotion of Suspect X (Yōgisha X no Kenshin/容疑者Xの献身 2005, engl. 2011) ei ole ihan tavallinen dekkari. Sillä millainen on dekkari, joka paljastaa heti aluksi murhaajan ja murhan tekotavan? Yasuko Hanaoka on lounasta myyvässä liikkeessä työskentelevä yksinhuoltajaäiti, joka on jo vuosia pakoillut entistä aviomiestään. Mies on väkivaltainen juoppo, joka aika ajoin on etsinyt Yasukon käsiinsä saadakseen tältä rahaa. Togashia ei ole näkynyt sen jälkeen, kun Yasuko on muuttanut uuteen asuntoon ja saanut uuden työpaikan. Jotenkin tämä kuitenkin löytää Yasukon ja ilmaantuu tämän työpaikalle Benten-teihin. Yasukon ei auta kuin sopia tapaaminen tämän kanssa töidensä jälkeen.

’How about I come over there now,’ Ishigami said, his voice hushed over the phone. ’Would that be okay?’
’What? No, I don’t think – no, that would not be okay.’ Yasuko stammered, her body breaking out in a cold sweat.
’Ms Hanaoka’, Ishigami went on. ’It’s very  difficult to dispose of a body. A woman can’t do it by herself.’

Joesta löytyy ruumis, jonka murhaa etsivä Kusanagi selvittää apunaan ystävänsä fysiikkanero Manabu Yukawa. Yhdessä he pohtivat käsillä olevaa tapausta. Kusanagi tulee maininneeksi uhrin entisen vaimon, Yasuko Hanaokan, naapurissa asuvan matematiikan opettajan, jonka Yukawa tunnistaa oitis entiseksi koulukaverikseen. Ishigami oli kouluaikoinaan legenda, josta puhuttiin kunnioittavasti Buddha Ishigamina. Mutta miten ihmeessä sellainen nero on päätynyt opettamaan lukion matematiikkaa yliopiston professuurin sijaan?

Murhaa lähestytään sekä Kusanagin etsivän intuition että Yukawan tiedemiehen älyn ja havoinnointikyvyn kautta. Kusanagi, joka on tottunut luottamaan ystävänsä apuun, kokee kuitenkin yllätyksen.

’Hey, wait –’ Kusanagi called to his back.
Yukawa stopped and peered back over his shoulder. ’Now it’s my turn to be frank. I’m afraid I can’t give you my full cooperation with this case. I’m looking into it for personal reasons. So don’t expect me to be of much  help.’

Teos etenee hyvää vauhtia, ja sen matemaattiset ongelmanratkaisuhuomiot ovat mielenkiintoisia. Luin tämän Kartanon kruunaamaton lukija -blogin Elegian suosituksesta nykyaista Japania edustavana japanilaisena dekkarina. Japanilaista kulttuuria teoksessa on kuitenkin varsin vähän, mihin petyin hieman. Dialogeilla on keskeinen rooli rikoksen ratkaisussa, eikä ympäristöä niinkään kuvata. Teos keskittyy tiukasti itse murhaan. Myöskään etsivän elämästä ei kerrota oikeastaan mitään. Parhaimman katsauksen lukija saa Yasukon elämään tämän luoviessa poliisitutkinnan läpi.

The Devotion of Suspect X ei ole, mikään vertahyytävä dekkari  vaikka teos on saanut myös thrillerin luokituksen. Hyvä niin, sillä mitään kovin raakaa en halua lukea. Rikoksen julmuudeltaan ja jännitysasteeltaan The Devotion of Suspect X oli juuri minulle sopiva. Ja kyllä, näinkin alkava dekkari voi tosiaan olla jännittävä. Teoksen erikoisen näkökulman vuoksi The Devotion of Suspect X käsittelee murhaa hyvin toisella tapaa kuin dekkarit yleensä. Murhatutkinnan etenemisen ja murhatun elämän pohtimisen sijaan keskiössä on itse murhaaja. Pitääkö Yasukon ja hänen tyttärensä alibi? Miten kouluikäinen Misato kestää poliisien kyselyjä ja syyllisyyden taakkaa? Entä Yasuko itse? Voiko parhainkin suunnitelma pettää jonkin yllättävän sattuman vuoksi vai voiko murhasta selvitä täysin kuiville?

Lukijana sympatiani olivat Yasukon ja Misaton puolella, mikä varmaan oli teoksen näkökulman valinnan tarkoituskin. Ex-miehen murha ei ole jännittävä tai erikoinen sinänsä, vaan teoksen jännitys tulee nimenomaan siitä, että lukija jännittää Yasukon ja tämän tyttären puolesta, ja sisältääpä teos lopputwistinkin. Teos haastaa pohtimaan olisiko joskus oikein, että murhaaja ei joutuisi teostaan tilille. Mm. Fred Vargasin Adamsberg-sarjassa komisario Adamsberg on joskus ollut tietyssä tilanteessa tätä mieltä.

Kenelle? Japanilaista kirjallisuutta mielellään lukeville, dekkareista pitäville lukijoille, joita ei haittaa lukea englanniksi.

4 kommenttia:

  1. Arvasin et puhuit tästä kirjasta, kun mainitsit et aiot lukea tunnetun japanilaisen dekkarin ^^ Keigo Higashino on japanissa tosi kuuluisa kirjailija, jonka about kaikista teoksista on tehty leffa/tv-versiot, muistaakseni myös tästä, eli kannattaa kurkata, jos kiinnostaa. En ole kyllä itse sitä nähnyt, mutta luin tämän The Devotion of Suspect X pari vuotta sitten, joten hauska lukea kanssa sun ajatuksia siitä!

    Tykkäsin itse tunnelmasta ja siitä, etteivät asiat olleet romaanissa aina ihan mustavalkoisia. Keigo Higashinon romaanit on muutenkin usein aika häiritseviä ja niissä käsitellään tabu-aiheita (tämä ehkä menee enemmän "normaalien" kategoriaan, vaikka lopputwisti oli kyllä aika karmaiseva :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sanoitkin että oot varmaan lukenut sen :D Ihan oikeassa olit.

      Oli joo. Mietin koko kirjan ajan, että mikäköhän se twisti on. Vähän tällaista arvelinkin, mutta en ihan. Tai sanotaanko että olisin ehkä arvannut, jos olisin miettinyt niitä mieltäni häiritseviä seikkoja.

      Oletko lukenut niitä muita?

      Poista
  2. Oho, en tiennyt että kaipailet nimenomaan kulttuurisia vivahteita. Kirjahan on luonnollisesti kulttuurinsa tuote, vaikka kulttuuria ei sinänsä alleviivattaisi ja “opetettaisi”. Jos olisin tiennyt, että kaipaat erityisesti kulttuurista aspektia, niin olisin suositellut suoraan sitä Hideo Yokoyaman kuusnelosta (josta on tulossa suomennoskin).

    Kulttuurisia aspekteja ja yhteiskunnallisuutta on enemmän muussa kirjallisuudessa kuin dekkareissa, mutta suosittelin vain dekkareita koska niistä vinkkejä pyysit. Seicho Matsumoton dekkarit ovat huomattavasti yhteiskunnallisempia ja “kulttuurisempia”, mutta ne sijoittuvat 1900-luvulle.

    Jos nimenomaan kulttuuri kiinnostelee (eikä tarvitse olla dekkari), niin esim. Natsuo Kirinon Grotesque on oiva valinta. :)

    Näissä Higashinon dekkarisarjoissa rikokset ovat pääosassa, niiden tekijätkin ja muut osalliset - ei poliisin yksityiselämä. Tetsuya Hondan dekkareissa on mukana hieman poliisien yksityiselämääkin, jos sellaista kaipaat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa, sillä tämä oli yksi parhaista lukemistani dekkareista :) Dekkareita nimenomaan halusinkin. Ehkä kokeilen seuraavaksi tuota Hideo Yokoyamaa, vaikka täytyy kyllä sanoa, että mulla on jo seuraava Keigo Higashino varauksessa :D Eli ei tää suositus mitenkään ohi mennyt. Kiitos vielä kovasti siitä <3

      Poista