Vehka Kurjenmiekka: Jouka Lumisalon Ihastumisoppi

⊹₊┈ Virallisen arvioinnin tulokset ┈₊⊹⁣
⁣
Hei Vehka, ⁣
⁣
Liitteenä arviointini tulokset. ⁣
⁣
P. S. Anteeksi, mutta miten tässä on tarkoitus odottaa seuraavaa osaa? Mikä veto jakaa tää kahteen osaan! ⁣
⁣
P.P.S. Ihailen suuresti kirjoitustaitoasi ja mielikuvitustasi ❤️⁣
⁣
Parhain terveisin, ⁣
⁣
Anna⁣
mieskuumuuden ja romantiikan asiantuntija⁣
⁣
[Arvion formaatti mukailee teoksessa esiintyvää arviointia. Huomautan myös, että kirjailija on ystäväni, eikä arviotani täten voi pitää täysin puolueettomana.] ⁣
⁣

 

Arviointiseulonnan tulokset, Jouka Lumisalon ihastumisoppi

Jouka Lumisalo

Kiitämme: 

Mitä hienointa, väristyksiä aikaansaavaa ääntä (!!) ja sen kuvausta. Kuivaa huumoria ja ajoittaista purevuutta, huomaavaisuutta ja lumovoimaa. Turvallisuutta, joka on kuin lämmin huopa, kaakao ja lohtuelokuva, uuden aamun säteet, illan pehmeä hämärä. Kykyä pyytää odottamaan ja ymmärtää tarvetta asioiden prosessointiin. Kuumuutta.

Moitimme: 

Edessä olevaa jatkon odotusta ja purkitetun Jouka Lumisalon puuttumista. Nääntyviä perhosia. 

Leinikki Tuulos

Kiitämme: 

Upeaa kypsymistä, pelkojen kohtaamista ja herkkyyttä. Epätäydellisyyttä. Ihailtavaa rohkeutta. 

Moitimme:

Star Warsin arvostuksen puutetta. Mustan iltapuvun valintaa. 


Juoni

Kiitämme: 

Tarinan kipeitä osia ja niiden hienovaraista käsittelyä. Koskettavuutta ja pintaan nousevia tunteita, jotka puristavat rintaa senkin jälkeen, kun on laskenut kirjan käsistään. Vuodatettuja kyyneliä, perhosille tarjoiltua hattaraa, hitaasti syttyvää liekkiä. Odotusta. Maagista kesäkisaa. Romantiikkaa, joka ei ole vain himoa ja fyysistä vetovoimaa.

Moitimme: 

Sivujen vähäisyyttä ja nälkää, joka kasvaa syödessä.


Taikuus

Kiitämme: 

Lumoavaa musiikkitaikuutta ja kiehtovaa taikuusjärjestelmää. Siitä ammennettua draamaa. Kaunista taikuuden kuvailua, välähdyksiä ja muistumia Joukan puutarhasta. Taikuuden yhteenkietoutumista, kirjottamista toista kohti.

Moitimme: 

Paluuta harmaaseen maailmaan, jossa tällaista taikuutta ei ole. Topeliaa, jonne Valopuistoa ei ole (vielä) rakennettu.

Tyyli

Kiitämme: 

Luontometaforia, herkkää taikuuden kuvausta, sopivaa rytmitystä ja kontrastia niin puhekielen ja kirjakielen kuin pienten ja isojen alkukirjainten välillä. Tunnistettan vehkamaisia ilmaisuja. 


Kokonaisarvosana:

Rip Anna. 

Ulla Onerva: Hattaradilemma

⁣

Mukaansatempaava, hauska, pirskahtelevan raikas, feministinen ja hattaraisen romanttinen. Kirjagramin puolelta tutun Ulla Onervan (@tarinannuppuja) esikoisteos Hattaradilemma (2025) on kaikkea tätä ja paljon muuta. Mahtuupa mukaan yksi kauhutarinakin. Ennen kaikkea se on rakkauskirje romanttiselle kirjallisuudelle 💌 ⁣

⁣
Emma Nuutinen on saanut nimensä Jane Austenin sankarittarelta. Yhtäläisyydet eivät jää vain nimen tasolle, sillä kuten Emma Woodhouse, on tämäkin Emma hyvin itsetietoinen, päättäväinen, autuaasti erehtyväinen ja ärsyttävä. Tämä Emma ei kuitenkaan leiki Amoria, vaan puhuu romanttisen kirjallisuuden ja hattaran puolesta – ja huomaa kauhukseen tuntevansa vetoa aivan väärään henkilöön. ⁣

Viittauksia Austeniin on muitakin. Piirteitä Ylpeydestä ja ennakkoluulosta löytyy ihan kirjan juonesta ja sen romanttisesta kuviosta. Ne ilahduttavat, samoin kuin kirjan älyllinen kirjallisuuskeskustelu. Emma ei osaa ottaa vastaan kritiikkiä lempigenreään kohtaan ja pitää omia mielipiteitään absoluuttisina totuuksina. Hattaradilemmaa värittääkin hänen kauttaa aikamoinen oikeamielisyys. Onneksi hänelle on annettu vastustajansa. Eeli arvostelee romanttista kirjallisuutta kovin sanoin, mutta onnistuu Notebookia katsoessaan sanallistamaan kaiken sen, minkä itse koen elokuvassa ongelmalliseksi ja miksi se ei koskaan ole kuulunut minun suosikkeihini. Vaikka romantiikkaa hehkutetaan, sitä ei esitetä yksipuolisen siirappisessa valossa. 

⁣
Eihän tätä teosta voi niin sanotusti laskea käsistä. Ahmaisen äänikirjan kahdessa päivässä. Lukiomaailma kirjoituksineen tuntuu nostalgiselta. Hahmot ovat eläväisiä, keskustelu nokkelaa, innostavaakin. Sivuhahmot toimivat. He tuntuvat omilta persooniltaan, eivät pelkiltä päähenkilön peileiltä. He myös tuntuvat ikäisiltään. 

Onerva on kirjoittajana ansiokas. Hän onnistuu hyödyntämään intertekstuaalisuutta ja trooppeja ja pitelemään lukijan hyppysissään. Yksi juonikuvio ja hahmo jää silti irralliseksi. Nimittäin tapaus Ynni. En saa oikein kiinni siitä, mitä tällä haettiin teokseen. Minut se jättää hämilleni.

Oikukkaiden romantikkojen piiri on ideana valloittava. Ja mikä nimi. Minäkin haluan tällaiseen! Pidän myös siitä, että vaikka piirillä on ylevät tavoitteet, tästä ei tehdä mitään maailmaa mullistavaa, lukiolaisista lähtevää liikettä. Silti se tuntuu merkittävältä; henkilöhahmojen elämän kannalta, mutta myös aatetasolla. Ajaakseen itselle tärkeää asiaa ei ole pakko saavuttaa maanlaajuista (maailmaanlaajuisesta puhumattakaan) yleisöä. Riittää, että siitä puhuu, että sitä edistää. Vähän kerrallaan. 

Ihailen Emmaa. Ihailen häntä siitä, että hän uskaltaa näin vahvasti seistä oman lempigenrensä takana ja vaatia sille sen ansaitsemaa arvostusta. Myönnettäköön siis, että sisäänheittäjänä tähän teokseen toimiikin juuri sen kirjallisuuspuhe ennemmin kuin lukiojutut. 

Kun ajattelen Hattaradilemmaa, ajattelen sitä nimenomaan romanttisen kirjallisuuden kannalta upeana. Miten joku keksii kirjoittaa romanttisen romaanin romanttisten romaanien arvostuksen puutteesta päähenkilönään genreä rakastava tyttö? Ajatus on niin oivallinen. Se koukuttaa lukijan romantiikan pariin ja toimii sen puolestapuhujana. Koukkuun jää jopa tällainen lukija, joka nykyisin viettää mieluiten aikansa romantasian toisissa maailmoissa. 

Luokituksestaan aikuisten kirjaksi huolimatta Hattaradilemma on selvästi nuorten kirja. Viihdyin sen parissa, mutta näkisin mieluusti kirjoja markkinoitavan luokituksella, joka oikeasti vastaa sisältöä. Maailmalla kirjoja puolestaan pusketaan usein YA-luokitukseen, mikä on turhauttavaa sekin. Täällä Suomessa näköjään halutaan tehdä toisin päin, eikä sinänsä ihme. Eihän nuorten kirjoja tunnuta täällä arvostavan. Se on sääli. Nykyisin on kuitenkin huomattavasti laadukkaampaa nuorten kirjallisuutta kuin vielä silloin, kun itse olin teini. Mutta miten nuoret voivat kokea heille kirjoitetun kirjallisuuden tärkeäksi, kun sitä naamioidaan eikä siitä kirjoiteta lehdissä? Tähän haluaisin muutoksen. Suomi tuntuu välillä kirjallisuuden takapajulalta.
⁣
Hattaradilemma on kaiken kaikkiaan oikein lupaava esikoisteos. Kevyt, mutta silti merkityksellinen ja hauskasti omaa genreään kommentoiva. Ihanaa, että tällaista kirjoitetaan.

Holly Black: Langennut kuningas

Mainos / Arvostelukappale saatu pyydettäessä Karistolta.

Syvä hengitys sisään. Syvä hengitys ulos. 

Rakastan tätä sarjaa. Paluu Elfhameen on suuri ilo. Cardan ❤️

Ilman väki -sarjan toinen osa, Langennut kuningas (The Wicked King 2019, suom. 2024) jatkaa ihanan kutkuttavana Juden tarinaa. Juden aika heikkona ihmisenä mielivaltaisten keijujen armoilla on tullut päätökseensä. Cardan valtaistuimella ja pakotettuna tottelemaan häntä, Jude on vihdoin vallassa. Ja vallantunne vasta kutkuttavaa ja tarttuvaa onkin. Jude on niin peittelemättömän vallanhimoinen ja niin ihana siinä. Hän on todellinen ikoni. Ainoa vain, ettei hänen uusi asemansa ole niin turvattu kuin hän toivoisi. Jos Cardan vain suostuisi pysymään hänen hallittavanaan... 

Nicasia on tällä kertaa täyttä draamaa. Jude ja Cardan huopaavat, ja politiinen valtapeli on suorastaan riemastuttavaa. Onko joku, joka ei juoni jotakin? Ja Cardan on... arvaamaton. Villi. Hämmentävä. En ole koskaan varma mitä hänellä on mielessään, mitkä hänen motiivinsa ovat. Hän on ehdottomasti yksi suosikkimiespäähahmojani. Voiko häneen luottaa vai ei? 

Langennut kuningas tarjoilee tulista vihaa, suuria, suuria tunteita. Ja aikamoisen hyökytyksen, aivan loppuun asti. Teos on herkullisen häijy, ja sen lopun cliffhanger suorastaan julma. En pysty tämän jälkeen odottamaan seuraavan osan käännöstä. On saatava tietää mitä kolmannessa osassa tapahtuu, heti. Olen raivoissani.

⁣*Arvio on julkaistu jälkikäteen. Olen lukenut kirjan viime syksynä ja julkaissut siitä silloin postauksen Instagramin puolella. Aikani on viime aikoina riittänyt vain Instagramiin, mutta ajattelin, että voisin yrittää aktivoitua täälläkin taas.